tiistai, 14. maaliskuu 2017

Parisuhde – uhka vai mahdollisuus?

”Sä oot välillä ihan helvetin itsekäs”, sanat kaikuvat korvissani pettyneiden silmien katsoessa minua. Tiedän. Saavuin jo torstaina samaan kaupunkiin tankotanssiopettajan kanssa ja näemme ensimmäisen kerran vasta sunnuntai-iltana.

Erityisen vaikeaksi asian tekee se, että välitän tästä ihmisestä niin paljon. Työni takia voimme nähdä valitettavan harvoin, joten haluaisin viettää kaiken mahdollisen ajan yhdessä. Samasta vähäisestä ajasta käydään kuitenkin ankaraa kilpailua, jonka tankotanssiopettaja tunteistani huolimatta häviää liian usein.

Olen useasti kertonut, että suuri haaveeni on saada harjoittaa kirjailijan ammattia. Elän ikävässä kierteessä, koska unelmani toteutus vaatii valtavasti opiskelua ja kirjoitustyön tekemistä, mutta tien päällä ollessani en kykene viemään asioita eteenpäin. Ainoa hetki, kun voin toteuttaa intohimoani on se sama vähäinen aika, joka kuuluisi viettää minulle niin äärettömän tärkeäksi tulleen naisen kanssa.

nettideitit.jpg

Tarkoitukseni oli julkaista eilen uusi novellini Kellari, jota olen viikonlopun ajan palavan kiihkon vallassa työstänyt. Julkaisuhetkellä luin vielä tekstin läpi selvin päinä ja ahdistuin. Lykkäsin julkaisua, sillä en ole tyytyväinen tarinaan. Pystyn parempaan.

Tiedän, että tekstin hiomiseen käyttämäni ajan sormieni pitäisi olla hyväilemässä jotain aivan muuta kuin MacBookini näppäimistöä. En edes tiedä miksi minulla on niin valtava intohimo kirjailijan uraa kohtaan, mutta kerta toisensa jälkeen haluni kirjoittaa nousee kaiken muun edelle.

Unelmani jahtaaminen on epäreilua sitä ihmistä kohtaan, joka odottaa minua ja joutuu jatkuvasti pettymään. En kuitenkaan osaa toimia toisin, koska muuten tunnen itseni levottomaksi. Minun on pakko antaa kaikkeni teksteilleni, joita olen työstämässä. Aikaa ei edes jää mihinkään nettideittailuun.

Onko parisuhde tällä hetkellä minulle uhka vai mahdollisuus? Kova työ unelmani eteen vie lähes kaiken vapaa-aikani ja energiani. Läheiseltä ihmiseltä tarvitsen tukea ja rohkaisua ottaa seuraavia suuria askelia, joissa epäonnistumisen riski on valtavan suuri.

Loukkaan kuitenkin toista osapuolta jatkuvasti olemalla henkisesti ja fyysisesti pois hänen elämästään. Kenenkään ei tarvitse sietää sellaista, mutta minusta ei juuri tällä hetkellä ole antamaan enempää. Ei, vaikka haluaisin.

”Jos löydät jonkun, en ole esteenä”, sanoin eilen illalla kyynel silmäkulmassa. En pysty juuri nyt olemaan se täyden kympin mies, jollaisen tankotanssiopettaja ansaitsee. Point of no return on ylitetty unelmani osalta, joten minun on pakko katsoa, kuinka pitkälle siipeni kantavat. Parisuhde olisi tällä hetkellä uhka sille, mitä haluan tässä elämässä enemmän kuin mitään muuta.

Jatkamme tapailua, mutta pelkään joutuvani maksamaan todella kovan hinnan unelmastani. Kirjailijauran osalta seuraavien askelten aika alkaa olla lähellä ja toivon sydämestäni onnistuvani lyömään läpi, jotta en ole uhrannut turhaan jotain ainutlaatuisen tärkeää.

Kommentit

Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

Ladataan...